tiistai 27. huhtikuuta 2010

Sunnuntai josta ehtii kirjoittaa vasta tiistaina









Sunnuntaiaamuna pääsemme ulos aikaisin koska lapset ovat herättäneet jo kuuden jälkeen. Puhallellaan saippuakuplia, potkitaan palloa. Pumpataan palloon ja pyörän renkaisiin ilmaa. Lähden pienelle metsäkävelylle yksikseni. Rannassa on telkkäpariskunta. Otan kuvia sieltä täältä.

Palaan puistoon muun perheen seuraan. T ei haluaisi opetella ottamaan keinussa itse vauhtia. Mies on kuullut jonkun ohikulkijan puhuneen läheisestä rivitaloneliön näytöstä, lähdemme kiertämään korttelia josko pääsisi asuntoa katsomaan. Kylttejä ei missään, kotona lehdestä löydämme ilmoituksen, hinta yli 300 000. Jep, eipä väliä vaikka ei päästy katsomaan.

Syön ja lähden pyöräretkelle. Hetken mielijohteesta lähden polkemaan lapsuusmaisemiini, siellä suunnalla ei ole pitkään aikaa tullut kuljettua vaikka se kaukana ei olekaan. Kaikki on muuttunut pieneksi ja vanhaan koulurakennukseen on tullut joku lisäsiipi. Pyörä pitää outoa ääntä, pitäisköhän se huoltaa? Polkeminen on kuitenkin yllättävän kevyttä. Näen ensimmäiset sinivuokot, ne ovat jo melkein lakastuneet. Ostan samalla reissulla ohuen pipon ja vuokraan illaksi leffan. Poikien nukkumaanmenoaika on nykyään klo 21, joten saatan ehkä jaksaa katsoa elokuvan loppuun.

Kotona on iltahassuttelu meneillään. Sauna on lämmin, myös pikku O pääsee ensimmäistä kertaa löylyihin. O tykkää siitä! Poikien nukahdettua katsomme elokuvan Coco avant Chanel. Melkein nukahdan mikä ei todellakaan ole elokuvan vika vaan saunan. Lopussa virkistyn ja pysyn hereillä lopputeksteihin asti miehen kuorsatessa. Hyvä, kaunis elokuva!

Se oli kiva sunnuntai.

maanantai 26. huhtikuuta 2010

Juhlahulinaa




Saimme juhlia useampaan otteeseen viime viikolla. Oli toukkakakku, hämähäkkikakku, tuulihattuja, dominokeksejä, palttoonnappeja, aakkoskeksejä, sitruunamuffinseja, jäätelöä, aikuisia vieraita yhteensä 15, lapsivieraita 7 iältään 1-13 vuotta.

Sankari niin täpinöissään lahjoista ja tuiljoista ja menijöistä että välillä jonkun antaessa lahjan sanoikin vahingossa "Heippa!" vaikka piti kiittää. Vähän tuli harmitustakin koska uusia legoja ei saanut heti alkaa rakentamaan vieraiden läsnäollessa. Puhalleltiin ja päästeltiin ilmapalloja, riehuttiin ja laulettiin onnittelulaulua. Puhallettiin neljää kynttilää useampaan kertaan.

Synttärit on kivoja, mutta onneksi menee puoli vuotta ennen kuin seuraavia aletaan järjestää.

tiistai 20. huhtikuuta 2010

4 vuotta

Kuva on vähän huonolaatuinen, koska se on otettu puhelimella, mutta se on ihana koska se on otettu hetkenä jolloin ensi kerran huomasimme T:llä hymykuopat. T on tässä parin päivän ikäinen, kuva otettu sairaalan päivähuoneessa.

Vuodet ovat vierineet nopeasti, toisaalta tuosta neljän vuoden takaisesta syntymäpäivästä tuntuu olevan ikuisuus. Huomaan nyt kirjoittavani samoja asioita kuin vuosi sitten.

Tähän aikaan, aamukymmeneltä neljä vuotta sitten taisimme olla jo sairaalassa. Odotusaulassa oli yksi tuttu odottaja, oli ollut siellä jo pari päivää käynnistämässä synnytystä ja tuskaili kun meidät ohjattiin suoraan synnytyssaliin. Muistaakseni pysyin koko päivän melko rauhallisena. Olin omissa maailmoissani, keskityin hengittelyyn ja supistuskäyrään, imaisten ilokaasua aina käyrän lähtiessä nousuun. Kahden maissa kätilö ennusti vauvan syntyvän kuuteen mennessä. Pitkällisen, 45 minuutin loppurutistuksen päätteeksi, klo 17.15 syntyi 3740 grammainen poika. Ponnistusvaiheen aikana ulkona alkoi ukkostaa. Muistan huomanneeni sen, kätilökin sitä kummasteli.

En vieläkään tiedä onko hän oinas vai härkä. Ajattelisin että härkä.

lauantai 17. huhtikuuta 2010

Lauantai-ilta



Ei tunnu viikonlopulta. Olen kolmistaan poikien kanssa, mies tulossa kotiin vasta yöllä. Ulkona sataa räntää. Kannan pikkumiestä koko illan. Hän heittelehtii ja vääntelehtii sylissäni. Ei mitään hätää, kaveri taitaa olla vaan tylsistynyt, tai väsynyt. Mutta nyt täytyy valvoa että osaa mennä hyvin nukkumaan. Välillä vähän leikitään lattialla. Luen blogeja seisaalteen, vauva kainalossa.

"Äiti leiki mun kanssa staal vools -ampumatakaa-ajoa"
"Jos vaikka väriteltäis....?"
"Niin mutta sää oot tää staal vools -rosvo, ja mää olisin tää poliisi ja se lentäis lujaa edellä!"

Otan huvikseni kuvia tästä meidän viikonlopun vietosta. Katselen eilen aloittamani kirjan kantta, sen sisemmälle ei ole tänä iltana aikaa päästä. Kirja alkoi Virginia Woolfin itsemurhalla. Keitän puurot. Pojille saman kokoiset annokset. Toiselle mansikoita, toiselle hedelmäsosetta joukkoon. Pienempi avaa suutaan suureksi kuin linnunpoika, suurempi ei halua syödä puuroansa. Lupaan karjalanpiirakan jos syö puuroa edes vähän. Sitten pisu, pesu, pusu ja satu. Hyvää yötä, kauniita unia, huomenna päiväs uus!

Kumpikin nukahtaa helposti. Laitan vielä pyykit koneesta narulle, käyn itse pesulla. Olen rauhaton. En osaa olla yksin kotona. Inhoan sitä. Kuuntelen jokaista risahdusta ja tarkistelen lasten unta. Lasken monessako naapuritalon ikkunassa on valot.

Olispa jo aamu.

perjantai 16. huhtikuuta 2010

Sydän sykkyrällä, maha solmussa, pää pyörällä





Viimeinen viikko on ollut rankka. Ennen kaikkea pääni sisällä. Tänään taidetaan viimein päästä ulos tästä kämpästä sitten lauantaina. Poika pysyy jo tolpillaan ja syökin jotain. Maha ei enää lurise ja oksennus ei lennä. Minäkin osaan jo ajatella muuta kuin tuota inhottavaa tautia. En tarkkaile pienimmäisen ruoansulatusta ja kuuntele oman vatsani ääniä. Mies on saanut tarpeekseen neurooseistani, myönnän kyllä itsekin menneeni liian pitkälle. Äitinä musta on tullut näköjään hullu.

Tänään onkin synkän pilvinen päivä, kaikki muut päivät on olleet aurinkoisia. Mutta ei se mitään, haluan raitista ilmaa! Jotain tuhkaakin tulee Islannista. Tuntuu epätodelliselta. Koska joku suurempi vuori purkautuu?

En millään löydä toista kerää tuota sinistä lankaa. Kai nyt kaksi kerää ainakin ostin. Tollain toi huivi on tyhmän lyhyt.

Käytiin neuvolassa. Pikkuisen pää oli nyt kasvanut oikein hyvin. Ihmettelinkin kun viimeksi sen kasvamattomuudesta tehtiin sellainen asia. Sehän on oikein ihana, kaunis pää. Pituutta ei tällä kertaa ollut tullut. Muka.

sunnuntai 11. huhtikuuta 2010

Meidän pojat

Eilen, kuopuksen puolivuotispäivänä, huhtikuun kymmenentenä, piti kirjoittaa tämä. Mutta tuli muuta. Lähdin nukkumaan vanhempieni luokse esikoisen kanssa oikein odottaen kauniita unia, vähän huolissani vauvan ja isän yhteistyöstä yön aikana. Saunottiin, tehtiin popcorneja ja rentouduttiin. Mentiin hyvillä mielin nukkumaan. En sitten taaskaan saanut nukkua. Esikoinen alkoi oksentaa tunnin välein yöllä. Nyt makaa tuolla jo paljon parempivointisena, katselee Myyrää televisiosta.

Huhtikuussa 2010
O 6 kuukautta

Pikkuveli O tykkää syödä perunaa, bataattia, maissia ja varsinkin hedelmäsoseita. Parsakaali ei ole ihan lemppari. Kaurapuuroa hän suorastaan rakastaa. O ei vielä ole maistanut lihaa eikä kalaa. Pikkuveljellä on paljon tahtoa, omalla tyylillään (toinen käsi rinnan alla koukussa työntää, toinen suorana vetää lattiasta vauhtia) puskee itseänsä ryömien kohti isoveljen legolaatikkoa. Maton hapsuja on ihana imeskellä.

Hän osaa jo hetkeksi työntää itsensä konttausasentoon ja heiluttelee itseänsä eteen ja taakse. Pikkuveli hihkuu innosta kun näkee jonkun perheenjäsenistä tulevan kotiin ja vielä kovempaa hihkuu seuratessaan isoveljen touhuja ja juoksentelua. Vieraita ihmisiä tavatessa on parasta olla hieman varautunut aluksi, varsinkin jos ne tulevat liian lähelle tai puhuvat kovalla äänellä. O on käynyt jo kolme kuukautta muskarissa veikan ja äidin kanssa. Siellä on kiva täti joka soittaa triangelia.

O ei enää tykkää kylvystä kuten vastasyntyneenä. Suihku on tärisyttävän jännittävää/pelottavaa, silloin on takerruttava tiukasti äidin tai isin ihoon kiinni. Vaunuissa on mukava nukkua. O nukahtaa aina heti kun tumput laitetaan käteen. Sitten hänet kannetaan nukkuvana vaunuihin. Siellä vierähtää helposti kolme tuntia. Öisin O haluaa rintamaitoa/tutin/jotain muuta 3-10 kertaa yössä. O nukkuu aina öisin äidin vieressä, oma sänky on turha kapistus. Pikku-O:lla on kaksi hammasta. Sitterissä on ollut pakko oppia istumaan, vaikka välillä sitäkin tulee protestoida. Pikkuveli kiihtyy nollasta sataan sekunnissa jos oikein suuttuu.

Lokakuussa 2006
T 6 kuukautta

T tykkää syödä perunaa, bataattia, kesäkurpitsaa, kukkakaalia ja parsakaalia. Hedelmää, marjaa, puuroa. Maissin ja kaupan soseet hän sylkee pois. Äidin soseita ne olla pitää. Kala maistuu, lihakin joten kuten. T on aurinkoinen persoona ja flirttailee niin kaupantätien kuin tuttujenkin kanssa.

T on jo kuukauden noussut tukea vasten seisomaan ja on osannut kontata. On kaatanut jo päälleen mm. painavan tuolin saaden päähän hetkeksi lommon. Meillä on tv-tason ympärillä leikkikehä jottei laitteisiin pääsisi koskemaan. T osaa jo istua rattaissa ja syöttötuolissa. Käymme sunnuntaiaamuisin kello 7 vauvauinnissa. Alun epäröinnin jälkeen esikoisemme on paljastunut vesipedoksi joka innoissaan sukeltelee ja polskii vedessä. Saunassakin on mukavaa, alalauteella.

T:llä ei ole vielä hampaita, kuolaa sen sijaan tulee niin että paita pitää vaihtaa monta kertaa päivässä. Päiväunet T nukkuu vaunuissa parvekkeella. Pukeminen on inhottavaa puuhaa ja vaunuja täytyy heijailla 15 minuuttia ennen kuin uni tulee silmään. Kun äiti tekee vaunulenkkejä, T nukkuu sikeästi mutta herää heti vaunujen pysähdyttyä. Yöllä esikoisemme ei maitoa enää kaipaa, sen sijaan pinnasängyn laitaa vasten on noustava 1-20 kertaa yössä ihan muuten vaan itkemään. Sitteri on todella kamala paikka, siinä T:tä ei saa istumaan hetkeäkään.

lauantai 10. huhtikuuta 2010

Tänään täytyy käydä kaupassa


Ei tässä ehkä mitään järkeä ole mutta keksin kirjoitella ylös mitä meidän jääkaapista tänään löytyy.

Ylhäältä alas:

-kananmuna
-suolakurkkuja
-viinirypäleitä
-puoliksi syöty vauvansose
-kolme luumua
-neljä mandariinia
-suolakurkkupurkki
-vartalovoi
-mansikkahilloa
-appelsiinimarmeladia
-mustaherukkahyytelöä
-hillosipuleita
-puolikas suklaamuna
-Oivariini (jossa Kevyt Levin kansi)
-Kevyt Levi (jossa Oivariinin kansi)
-avokado
-fetajuustoa
-päärynä
-toinen prk appelsiinimarmeladia (!)
-lauantaimakkaraa
-yrttituorejuustoa
-smetanaa
-kaksi purkkia omenasosetta
-puolukkahilloa
-pappajogurttia
-broilerkiusausta
-metwurstia
-Polar-juustoa
-kolme verigreippiä
-kaksi luomuviiliä
-kaksi ruokakermaa
-vatkattavaa Vanillaa
-vanhentunutta kiisseliä
-sitruuna
-manchegojuustoa
-1,5 kurkkua
-kuusi luumutomaattia
-kirsikkatomaatteja
-lasten jugurtti
-maksamakkaraa
-kalkkunaleikkeleitä
-maustamattomia kanafileitä
-kukkakaali
-olut
-perunoita
-porkkanoita
-bataatteja
-punasipuleita

Ovessa:

-voita
-10 maalaismunaa
-maitohappobakteereita
-ketsuppi
-salaatinkastike
-kaksi sinappia
-vaahterasiirappia
-pestoa
-currytahnaa
-majoneesia
-thaichilikastiketta
-tahinia
-juoksevaa Oivariinia
-oliiveja
-chiliketsuppia
-soijajogurttia
-rasvatonta maitoa

Makkarat on miehen! Oliiveita ei meillä syö kukaan, ne on siinä juhlien jäljiltä. Yllättävän paljon hilloja....

Voisin vaikka täten haastaa lukijat julkistamaan oman kaappinsa sisällön. Minkä tahansa kaapin.

torstai 8. huhtikuuta 2010

Yökyöpelit




Klo 21.15
Mies lähtee reeneihin jotka alkavat 21.45 (!) toisella puolen kaupunkia.

Klo 21.25
Esikoinen nukahtaa nopeasti ja helposti, päiväunien poisjättämisen ansiosta nukahtamiseen ei nykyään enää mene puolta tuntia. Unihippo tiukasti kainaloon puserrettuna, tietäen että ei saisi enää hipsiä isin viereen yöllä.

Klo 21.55
Kuopus nukahtaa syliin iltapuuron ja maidon jälkeen. Kannan hänet sänkyymme, omassa sängyssä heräisi 15 minuutin kuluessa.

Klo 23.55
Kukuttuani taas liian myöhään menen nukkumaan yhtä aikaa miehen kanssa. Hän tulee minun ja kuopuksen viereen nukuttuaan kuukausia esikoisen huoneessa. Edellisyön esikoinen on nukkunut kokonaan omassa sängyssä heräämättä.

Klo 00.35
Kuopus herää, annan maitoa.

Klo 03.30
Herään huuteluun viereisestä huoneesta: "isiiiii, äitiiiiii tuu tänne!" Tönin miehen hereille ja hän menee katsomaan.

Klo 03.45
Herään itkuun viereisestä huoneesta. Kuulen miehen yrittävän rauhoitella esikoista jäämään omaan sänkyynsä suostumatta ottamaan vieruskaveria kapealle patjalle lattialla. Kompuroin katsomaan ja silittämään poskea.

Klo 03.55
Kuopus herää toiselle yösyötölle.

Klo 04.45
Kuopus huitoo, kierii ja ryömii unissaan. Haravoin tuttia sängystä ja työnnän sen suuhun.

Klo 05 jotain ja vielä pari kertaa
Sama kuin edellinen.

Klo 06.50
Kuopus alkaa jutella ja ryömiä vieressäni. Isken tissin suuhun josko saisin vielä muutaman minuutin nukkuma-aikaa. Huomaan vaipan valskanneen, alan vaihtaa pienelle kuivaa päälle.

Klo 07.00
Miehen puhelin herättää viereisessä huoneessa. Esikoinenkin herää ja kipittää hihkuen pomppimaan sängyllemme kuullessaan pikkuveljen aamulaulut. Kertoo pellen pelottaneen yöllä. Sen vauvalelun joka on hyllyllä ollut kolme vuotta.

Klo 07.15
Silmät ovat yliraskaat, pää humalaisen tuntuinen, tukka takussa, niskat jumissa, käsi puutuneena omituisessa asennossa. Keräilen itseni ja aloitan aamun. En voi olla nauramatta virnistelevälle matoliikkeitä harjoittelevalle pikku hajuherneelle sängyllä. Vannon meneväni illalla ajoissa nukkumaan. Mies saa palata takaisin patjallensa kunnes tämä pienin oppii pärjäämään maidotta yöt.

sunnuntai 4. huhtikuuta 2010

Pääsiäisenä




Ollaan kyläilty puolin ja toisin. Kiva niin, säiden puolesta kun ei ole harmittanut sisätiloissa oleskelu. Vettä tulee kuin saavista ja keli on ankeista ankein. Mies on ollut keskiviikosta vapaalla, mukavalla kuuden päivän lomalla.

Kiirastorstaina
Serkun tytön 6-vuotissynttärit. Mukaan saimme pieneksi jääneen pyörän ja muutakin. Sieltä emme muuten ikinä pääse lähtemään tyhjin käsin, aina saamme vanhoja leluja, vaatteita tai muuta tarpeellista matkaan. T vietti ihmeellisen iltapäivän bratzien, barbien, petzien sun muiden pötzien ihmeellisessä maailmassa.

Pitkäperjantaina
Syömään miehen siskon luokse. Jälleen T pääsi leikkimään toisten leluilla, posket punaisina ihmettelemään legovuorta ja muita härveleitä. Me päästiin leikkimään Sing Starilla.

Lankalauantaina
Lastenvaatevuoren louhimista ja kirppiskamojen hinnoittelua. Vähän oli haikeaa laittaa pienimpiä vauvanvaatteita myyntiin, kaikkea en toki tohtinut. Parhaimmat ja suloisimmat jätettiin muistoksi tai jos joskus meillä niitä sattaisiin vielä tarvitsemaan. En voi käsittää mistä noille pojille kaikki nuo vaatteet on tulleet! Ihan järkyttävää. Taisteltiin T:n kanssa saako muutaman lelunkin myydä. Ensin itki lohduttomasti kun aioin laittaa pehmoilveksen myyntiin, vei sen äidiltä piiloon. Kun sanoin että saa ilveksestä saadun tulon (2 e) itselleen, naama kirkastui ja pehmo lensi vauhdilla kassiin.

Pääsiäissunnuntaina
Aamulla T:tä odotti pääsiäispupun yllätys. Poika oli ihan hypätä housuistaan etsiessään pupun jättämiä viestejä ja lopulta löytäessään kätkön. Syömistä ja syömistä. Ensin äidin padoille (alkupalaksi lohitahna-katkaraputäytteisiä munia, pääruoaksi pihvit, valkosipuliperunoita ja uunikasviksia, jälkiruoaksi kiisseliä) ja Aamulehden kuva-arvoituksen ratkomista porukalla. Sitten appilaan kahville (makeita herkkuja ja juustoja) ja serkkupoikien tohinaa. Lähdinpä kuntosalille vielä kaiken syömisen jälkeen!

Pääsiäismaanantaina
Lisää kirppiskamojen laittoa, ulkoilua, pyörällä ajamisen harjoittelua, pyykinpesua, ruoanlaittoa.