maanantai 31. joulukuuta 2012

Hajatelmia uuden vuoden aattona

Kello yhdeksän vuoden viimeisenä iltana. Pojat jo kuorsaavat täyttä häkää. Mitäs sitä riekkumaan ja valvomaan kun heräävät kuitenkin kello kuusi reikä reikä.




Eilen illalla katsoimme elokuvaa jossa juhlittiin uuden vuoden aattoa, juhlallisesti laskettiin kympistä ykköseen ja huudettiin: "Happy New Year 1949!!!!" Elokuvan nuoret olivat niin onnessaan, kuin olisivat hypänneet suoraan tulevaisuuteen. Meitä nauratti, se vuosiluku. Kun me ollaan oikeasti siellä tulevaisuudessa.

Sanoin miehelle: "Tuleva 2013 kuulostaa yhdeltä suurelta epäonnen vuosiluvulta, mä en ole ikinä ennen elänyt mitään vuotta -13"
"Hahhah ai etkö muka, kyllä mä vaan muistan sen 1913...." kyyninen vastaus.
"No mutta tiedät mitä tarkoitan."

Jos olisi basilikaa, tekisin nyt pestoa.

Tiuhti totesi illalla aiemmin raketteja ikkunasta katsoessaan: "Kohta alkaa se vuosi kun musta tulee koululainen".


keskiviikko 19. joulukuuta 2012

27







Kaikki kortit erilaisia, kaikki 27 jotka Tiuhti piirsi parissa illassa. Viuhti piirsi kaksi. Jokaisessa pieni tarina, kuten tonttu luistelemassa tai joulupukki kiitämässä reessään tähtitaivaalla, lapsia pulkkamäessä. Nämä olivat ehkä kaikkien aikojen hienoimmat kortit joita meiltä on lähetetty, melkein en raaskinut niitä lähettää pois.

Piparkakut lasipurkissa on liiankin houkuttelevia, joka ruoan jälkeen on saatava "yhdet pienet" jälkkäriksi.

Päiväkodissa oli ollut jouluateria, kaikki muu oli kuulemma hyvää, varsinkin klaavilohi, paitsi "se makea perunalaatikko ja sitten se eri maan ruoka jossa oli herneitä ja makaroonia". Italiansalaatti siis.

*************************************************************************************

Tuntuu siltä että otan tämän joulunalusajan jälleen liian raskaasti. En vaan osaa relata. Sitten kun se on niin helpottaa.

sunnuntai 2. joulukuuta 2012

Käsihihat

Olen kunnostautunut käsitöissä, alkanut viimeistellä vuosi sitten valmistuneita pikkupojan liivin osia, ja päätellyt käsihihat.


Sekä sana kynsikäs että kämmekäs ovat niin omituisia että mieluiten kutsun näitä vaatekappaleita käsihihoiksi. Viuhti on lanseerannut perheessämme tuon sanan, hän oli eräänä erittäin kuraisena iltapäivänä tarhan pihassa ojentanut kurahanskakätensä tädille ja todennut: "Käsihiha on väsynyt, laitatko sen paremmin".

Nämä hihattimet on tehty toimistokäyttöön, meillä on töissä kesät talvet kylmä, mutta erityisesti syksystä eteenpäin hyytävää, niin että sormissa ei kierrä veri ja hiirikäsi puutuu.

Toimistokäsihihat
Malli: Susie Rogers' Reading Mitts
Lanka: Schachenmayr Alpaka Premium, vajaa kerä, ei kutita käsissä lainkaan yhtä paljon kuin huivina


Tänään olin baletissa ensimmäistä kertaa. Riian baletin Pähkinänsärkijä. Oi että.

Taidan kaivaa lapsuuteni satukirjan esille ja lukea tuon klassikkosadun lapsilleni.

kuva täältä

Ja on muuten aivan mahtavaa että ensimmäiseksi adventiksi saatiin lunta, oikein kunnolla. Kova pakkanenkaan ei haittaa kun lumi tuo valoa.