tiistai 12. marraskuuta 2013

Marras

Enpä arvannut että marraskuusta tulisi vieläkin vaikeampi. Eri tavalla. Että joutuisin tilanteeseen joka tuntuu ainoastaan väärältä, kohtuuttomalta ja täysin epäoikeudenmukaiselta. Sellaiseen jota en tule ikinä hyväksymään tai ymmärtämään.

Olen jotenkin nyrjähtänyt sijoiltani mutta silti pysynyt vahvana. Auttanut lähimmäistä pysymään omana itsenään ja luottamaan siihen että elämä kantaa kaikesta huolimatta. Pakottanut itseni uskomaan siihen että hyvääkin tulee vielä.


Mutta olen myös kohdannut pyyteetöntä ystävyyttä, ymmärrystä ja myötätuntoa.

Kyllä sen täytyy olla niin että se mikä ei tapa, niin se haavoittaa mutta myös vahvistaa.

Tuntuu että tuo marraskuun pohjaton pimeys imee kaiken sisäänsä. Onneksi se on jo lähes puoliksi ohi.