perjantai 27. heinäkuuta 2012

perjantai 13. heinäkuuta 2012






Haukku oli pestävä. Se kun putosi eräänä iltana pönttöön, juuri vedettyyn sellaiseen. Kamalalta tuntui ajatus haukusta yksin pimeässä pesukoneessa joten pesu ei tullut kuuloonkaan Viuhtin mielestä, mutta hellään käsipesuun pupen omistaja myöntyi.

Pelkäksi pyykinpesuksi mennyt tämä loma, surkeaa kun ei se pyykki edes kuivu. Mutta kohta minä lähden Pariisiin.

keskiviikko 4. heinäkuuta 2012

Kirottu tutti





Tuulelta tuoksuva pyykki on edelleen paras tuoksu minkä tiedän.

Tämän viikon teema: tutit oravavauvoille. Täytyy olla hieman masokisti kun kesälomallaan ryhtyy tällaiseen muutokseen tempperamenttisen melkein kolmevuotiaan kera. Mutta ei tämä helppoa olisi ollut milloinkaan myöhemminkään, saati aikaisemmin, meidän Viuhtin kohdalla. Omankin toimintamallin muuttamiseen täytyy todenteolla keskittyä. 

Kun huuto alkaa käydä sietämättömäksi, ei olekaan hiljennintä jonka sujauttaa huutavaan suuhun. Kun raivokohtaus on kestänyt maagiset 20 minuuttia, se ei lopukaan nyyhkyttämiseen tutti suussa, vaan kerää voimia yltyäkseen pahemmaksi ja jatkuu vielä toiset 20 minuuttia.

Mutta kyllä tämä vielä iloksi muuttuu, puoltoista vuorokautta olemme jo selvinneet ja positiivisiakin yllätyksiä on tullut. Onneksi heitimme kaikki tutit kerralla pois, muuten olisin kaivanut ne muutaman kerran jo esille.









Loma.

Iltaisin luen yhtä suosikeistani vaikka lukemattomia lukemattomiakin kirjoja hyllystä löytyisi. Hyvän ajatuksen kohdalla peruutan ja pysähdyn, esimerkiksi tämän:

"Olen aina mielelläni nukkunut huoneessa, josta ihmiset ovat juuri lähteneet, jossa äänet ja kertomukset yhä viipyilevät."
Vivi-Ann Sjögren Saharan aamut ja illat