Kavereita ja muita kohtaamisia

Viimeisen neljän vapaapäivän aikana olen istunut yhden illan kaverin kanssa höpöttäen terassilla, jatkanut höpöttämistä toisen Helsingistä käymässä olevan ystävän kanssa, tavannut vanhan lukiokaverin, ajanut Helsinkiin kolmannen ystävän luo kohdaten fobiani ja yöpyen talossa yhdessä villin kissanpennun kanssa.

Tuota viimeisintä iltaa en voi sanoa viettäneeni kovin rennoissa merkeissä. Vaikka kuinka yritin, en saanut mielestäni sitä pientä karvaista rääpälettä joka voisi minä hetkenä hyvänsä hypätä niskaani terävillä kynsillä tarraten. Säpsähtelin vähän väliä. Kissa roikkui välillä verhoissa, välillä keittiön pyyhkeessä. Nättihän se oli kuin mikä, mutta en vaan voi sille mitään etten voi sietää kyseistä eläinlajia lähelläni. Kuvissa pennut ovat söpöjä ja vanhat minusta piittaamattomat kissat jopa samassa huoneessa on ihan ok.


Maanantaina töissä voin kertoa kuinka rohkea olin. Tämä on ensimmäinen ja viimeinen kerta kun tässä blogissa nähdään kissakuva.