Meillä luetaan paljon lapselle. Ja hän haluaa lukea uudestaan ja uudestaan. Varmasti kuuntelisi vaikka koko päivän jos lukisimme lisää ja lisää. Jokapäiväisiin rutiineihimme kuuluu päiväsatu (ennen päiväunia) ja ainakin pari iltasatua ja monta kirjaa siinä välissä. Joskus pieni lueskelee ihan itsekseenkin.

Tämän hetken suosikkeja ovat Janoschin kirjat Tule terveeksi pikku Tiikeri, Pieni Panama-kirja ja muut.


Kirjoja on kertynyt jo valtava määrä kolmevuotiaalle. Välillä minulle iskee järjestelypakko, saan jotain omituista mielihyvää kun kirjat ovat järjestettynä joko koon, kirjailijan tai värin mukaan. Yritän myös välillä salaa laittaa osan kirjoista pois, niitä vauvamaisempia. Kerta kaikkiaan kaikkea ei voi säilyttää. Vaikka onhan noista suuri osa kirjastosta.

Kirjasto on mielestäni ollut aina ihana paikka. Sieltä voi löytää vaikka mitä ja rauhassa uppoutua omiin ajatuksiinsa. Siellä on niin paljon kirjoja! Kirjasto tuoksuukin hyvälle. Lapsena kävimme kirjastossa isän kanssa viikottain. Näköjään olen onnistunut siirtämään luku- ja kirjastoihastuksen lapselleni, hänkin hihkuen aina lähtee hakemaan uusia kirjoja. Olen siitä tosi iloinen.