keskiviikko 17. maaliskuuta 2010

Kekkeruusit


Juhlat on juhlittu. Miehen kuuden tunnin kokkailu kannatti, mezepöytä onnistui erittäin hyvin ja nautin suuresti kun sain koko illan nauraa ja viettää parhaimpien ystävien seurassa. Sain ihania hemmottelulahjoja piikkimatosta tummaan suklaaseen ja ohjelmassa oli mm. musavisa vanhoista tv-sarjatunnareista ja muista kasari- ja ysärihiteistä.

Paluu arkeenkin on tuntunut mukavalta, ulkona saa nauttia auringosta ja naapurin lapsistakin on taas saatu seuraa pulkkamäessä.

O antoi äidin kuulla kunniansa ja huusi lähes koko illan kaarella meidän juhliessa. Puolen yön aikaan käydessäni imettämässä pikkukaveri oli yhtä hymyä heti nähdessään minut ja isoäidin kuvittelema "korvasärky" tipotiessään. Imartelevaa että edes joku kelpuuttaa äidin sylin ja nukutuksen. Isoveli T:n mukaan pikkuveli saa seuraavilla kerroilla jäädä kotiin, isoäidille kuulemma saa vain hän mennä hoitoon. Se on hänen ikioma paikkansa ja kun "oli kamalaa huutoa". Toisaalta kuulemma oli hauskaa kun kerrankin isoisä luki iltasadun.

Ei tää ny niin pahalta tunnu olla kolmekymppinen, kuttälläin saa hipata ja lahjotaanki.

6 kommenttia:

Kerttu kirjoitti...

Onnea kolmekymmppiselle!
Kiva että juhlat onnistuivat. Ihanan kuuloinen ilta kyllä ollut!

Itsellä jäi kolmekymppiset ihan juhlimatta. Päivä meni vain erittäin paksusti voidessa (raskausviikolla 37). Tänä vuonna ajattelin sitten juhlia näin vuoden jälkikäteen, mutta synttärit ajoittuvat juuri juhannukseen. ja juhannus yleensä vietetään rauhallisesti mökkeilessä... Joten taitaa juhlinta siirtyä taas vähän... Ehkä vuodella :D

Mirva kirjoitti...

Oikeen paljon onnea! Ja onnittelut myös mahtavasta miehestä, kun jaksaa kuusi tuntia kokata, aivan mieletöntä!

Taru kirjoitti...

Oli kyllä niin hauska ilta että töissäkin piti mainostaa kuinka joidenkin ihmisten seurassa vain on niin erilailla vapauttavaa olla.. Joku tietty aitous näkyi koko porukasta erilailla kuin täällä. Viihdyn toki ystävieni seurassa ja mukavaa on meillä yhdessä täälläkin, mutta jotain eroa olemisessa on, ja luulen että se on kunnollisen naurun puute täällä päin.. Tai sitten se ero on pidempi yhteinen historia teidän kanssanne. A oli sitä mieltä ettei ymmärtänyt puoliakaan jutuistamme, minkä ymmärrän, en mäkään täällä tiettyjen porukoiden juttuja ymmärrä(tai ymmärtänyt ennen kuin olin kuullut ne jutut noin 10 kertaa ;))..'
Mutta puolensa kai kaikessa, en mä täälläkään olevia ihmisiä tarkoita mollata :)

violet kirjoitti...

Uskokko että sittevvasta lahjotaankin ja hipataan kun tulee 40!
Usko vaan, mulle kävi ainakin niin (silloin liki 3 vuotta sitten;-))

Riikka kirjoitti...

Kiitos Kerttu ja Mimmi:)

Taru, mietinkin välillä että tunteeko osa porukasta olonsa ulkopuoliseksi kun intouduttiin niitä vanhoja juttuja muistelemaan. Mut ei kai me niitä niin paljoa? Kyllä mustakin toi porukka on silleen rentoa ja aitoa ettei kukaan esitä mitään. Nähdään kuitenkin niin harvoin tolleen kunnolla että varmaan siks juttu menee niin poskettomaksi.

violet: Niitä nelikymppisiä sit odotellessa:P

Taru kirjoitti...

Ei me liikaa vanhoja muisteltu :) Ja kai niitä nyt vähän täytyykin, kun on jo ikää näin paljon.. ;) Ja harvoin näkee teitä joiden kanssa on nuoruutensa elänyt :)