sunnuntai 7. heinäkuuta 2013

Tunnit




"....hän, Virginia, linnunkokoinen Virginia, antaa muotonsa muuttua kulmikkaasta, hankalasta naisesta hatun koristeeksi, hupsutukseksi, mistään piittamattomaksi."
Michael Cunningham: Tunnit

Samaistun. Olen kulmikas, hankala, minulla on mielipiteitä. Siis mielipiteitä on. Tekeekö se minusta hankalan? Muuksi en muutu. Paitsi jos niin haluan. Silloin osaan olla hupsutus, osaan pitää mielipiteeni omana tietonani. Mutta näyttelijä en ole.

Luen tätä hyllyssä pitkään odotellutta kirjaa, välillä kirjana, välillä kuunnellen äänikirjana. Nyt on ilmeisesti sen aika. Muistan aloittaneeni kirjan joskus aiemminkin, kansien välistä löytyi junalippu vuodelta 2010, mutta tuolloin en päässyt tekstissä eteenpäin.


2 kommenttia:

piilomajassa kirjoitti...

Tuo on minullekin hyvin tärkeä kirja. Olen lukenut sen moneen kertaan. On kuin sille tulisi aina "tilaus" sopivassa kohdassa elämääni.
Silloin siihen voi samastua kuin vesiväri sekaantuu veteen.
Kai olet filmin nähnyt?
Se antaa myös paljon mutta jotenkin eri tavalla.

Riikka kirjoitti...

Joo, olen nähnyt leffan, mutta onneksi jo useita vuosia sitten ettei ole aivan tuoreessa muistissa nyt kirjaa lukiessa. Minua häiritsee jos nähty elokuva sotkee lukukokemusta liikaa, siksi pyrinkin yleensä lukemaan kirjan ensin ja sitten vasta katsomaan mahdollisen elokuvan. Kun saan kirjan päätökseen, täytyy sitten katsoa elokuvakin uudelleen.