Minun on pakko haalia kirjoja. Kirjakaupassa ja kirjastossa olen kuin lapsi karkkikaupassa ja otan vähän tuolta ja tuosta ja tuonkin vielä. Tai onneksi kuitenkin hillitsen vähän enemmän itseäni kaupassa kuin kirjastossa joka tuntuu loputtomien mahdollisuuksien maailmalta. Niin paljon kiinnostavaa luettavaa ja niin vähän aikaa. Hyllyissämme taitaa olla yhteensä viidestä eri kirjastosta lainattuja luettavia. Suurin osa lastenkirjoja, mutta itselleni kahmin muun muassa ruoka-, terveys-, käsityö- tai lastenhoitokirjoja. Harvemmin romaaneja, niitä on omasta takaa niin paljon lukematta eikä ole aikaa uppoutua tarinaan.
Viime aikoina ainoa mahdollisuus lukea on tullut kun nukutan isompaa päiväunille, jos pienempi nukkuu yhtä aikaa. Helkkarin kaulurikaan ei taida valmistua tänä talvena. Ei sillä että näillä keleillä kauluria kaipaisikaan. No, täytyy ajatella että jonain päivänä ei ole muuta kuin aikaa lukea ja kutoa.
Eilen pikakäynnillä kirjakauppaan en löytänyt sitä lahjakirjaa 5-vuotislahjaksi tuttavapojalle jota etsimme, mutta mukaan tuli kaksi tyhjää päiväkirjaa ja muistikirja kuopuksen lapsuusmuistoja varten. Mitähän kertomuksia niihin tallentuu?
1 kommentti:
Tuo kirjahan minun on pitänyt lukea, kiitos muistutuksesta. Siis tuo Oikean ruoan puolesta.
Eilen juuri olin hamstraamassa kirjastossa, niin paljon lähti kotiin, kuin jaksoin kantaa.
Lähetä kommentti