sunnuntai 11. huhtikuuta 2010

Meidän pojat

Eilen, kuopuksen puolivuotispäivänä, huhtikuun kymmenentenä, piti kirjoittaa tämä. Mutta tuli muuta. Lähdin nukkumaan vanhempieni luokse esikoisen kanssa oikein odottaen kauniita unia, vähän huolissani vauvan ja isän yhteistyöstä yön aikana. Saunottiin, tehtiin popcorneja ja rentouduttiin. Mentiin hyvillä mielin nukkumaan. En sitten taaskaan saanut nukkua. Esikoinen alkoi oksentaa tunnin välein yöllä. Nyt makaa tuolla jo paljon parempivointisena, katselee Myyrää televisiosta.

Huhtikuussa 2010
O 6 kuukautta

Pikkuveli O tykkää syödä perunaa, bataattia, maissia ja varsinkin hedelmäsoseita. Parsakaali ei ole ihan lemppari. Kaurapuuroa hän suorastaan rakastaa. O ei vielä ole maistanut lihaa eikä kalaa. Pikkuveljellä on paljon tahtoa, omalla tyylillään (toinen käsi rinnan alla koukussa työntää, toinen suorana vetää lattiasta vauhtia) puskee itseänsä ryömien kohti isoveljen legolaatikkoa. Maton hapsuja on ihana imeskellä.

Hän osaa jo hetkeksi työntää itsensä konttausasentoon ja heiluttelee itseänsä eteen ja taakse. Pikkuveli hihkuu innosta kun näkee jonkun perheenjäsenistä tulevan kotiin ja vielä kovempaa hihkuu seuratessaan isoveljen touhuja ja juoksentelua. Vieraita ihmisiä tavatessa on parasta olla hieman varautunut aluksi, varsinkin jos ne tulevat liian lähelle tai puhuvat kovalla äänellä. O on käynyt jo kolme kuukautta muskarissa veikan ja äidin kanssa. Siellä on kiva täti joka soittaa triangelia.

O ei enää tykkää kylvystä kuten vastasyntyneenä. Suihku on tärisyttävän jännittävää/pelottavaa, silloin on takerruttava tiukasti äidin tai isin ihoon kiinni. Vaunuissa on mukava nukkua. O nukahtaa aina heti kun tumput laitetaan käteen. Sitten hänet kannetaan nukkuvana vaunuihin. Siellä vierähtää helposti kolme tuntia. Öisin O haluaa rintamaitoa/tutin/jotain muuta 3-10 kertaa yössä. O nukkuu aina öisin äidin vieressä, oma sänky on turha kapistus. Pikku-O:lla on kaksi hammasta. Sitterissä on ollut pakko oppia istumaan, vaikka välillä sitäkin tulee protestoida. Pikkuveli kiihtyy nollasta sataan sekunnissa jos oikein suuttuu.

Lokakuussa 2006
T 6 kuukautta

T tykkää syödä perunaa, bataattia, kesäkurpitsaa, kukkakaalia ja parsakaalia. Hedelmää, marjaa, puuroa. Maissin ja kaupan soseet hän sylkee pois. Äidin soseita ne olla pitää. Kala maistuu, lihakin joten kuten. T on aurinkoinen persoona ja flirttailee niin kaupantätien kuin tuttujenkin kanssa.

T on jo kuukauden noussut tukea vasten seisomaan ja on osannut kontata. On kaatanut jo päälleen mm. painavan tuolin saaden päähän hetkeksi lommon. Meillä on tv-tason ympärillä leikkikehä jottei laitteisiin pääsisi koskemaan. T osaa jo istua rattaissa ja syöttötuolissa. Käymme sunnuntaiaamuisin kello 7 vauvauinnissa. Alun epäröinnin jälkeen esikoisemme on paljastunut vesipedoksi joka innoissaan sukeltelee ja polskii vedessä. Saunassakin on mukavaa, alalauteella.

T:llä ei ole vielä hampaita, kuolaa sen sijaan tulee niin että paita pitää vaihtaa monta kertaa päivässä. Päiväunet T nukkuu vaunuissa parvekkeella. Pukeminen on inhottavaa puuhaa ja vaunuja täytyy heijailla 15 minuuttia ennen kuin uni tulee silmään. Kun äiti tekee vaunulenkkejä, T nukkuu sikeästi mutta herää heti vaunujen pysähdyttyä. Yöllä esikoisemme ei maitoa enää kaipaa, sen sijaan pinnasängyn laitaa vasten on noustava 1-20 kertaa yössä ihan muuten vaan itkemään. Sitteri on todella kamala paikka, siinä T:tä ei saa istumaan hetkeäkään.

4 kommenttia:

Taru kirjoitti...

Voi vitsi.. Nyt nolottaa kummitätiä kun puolivuotispäivä unohtui... :/ Haleja pikku O:lle paljon!

Olina kirjoitti...

Ihanat puolivuotistarinat:) Ovat ne vaan ihmiset erilaisia pienestä lähtien, omia persooniaan. Hyvä niin:)

Heidi•Helmiina kirjoitti...

Tämä oli kivaa luettavaa. Täytyypä itsekin kirjoittaa, kun päästään puolivuotispäivään, joka on pian. Aika menee tosi nopeaan. Käyn aina toisinaan blogissasi, anteeksi etten ole kommentoinut aiemmin.

Riikka kirjoitti...

Kiitos kaikille kommenteista:) HeidiHelmiina, kiva kuulla uusista lukijoista!