tiistai 27. huhtikuuta 2010

Sunnuntai josta ehtii kirjoittaa vasta tiistaina









Sunnuntaiaamuna pääsemme ulos aikaisin koska lapset ovat herättäneet jo kuuden jälkeen. Puhallellaan saippuakuplia, potkitaan palloa. Pumpataan palloon ja pyörän renkaisiin ilmaa. Lähden pienelle metsäkävelylle yksikseni. Rannassa on telkkäpariskunta. Otan kuvia sieltä täältä.

Palaan puistoon muun perheen seuraan. T ei haluaisi opetella ottamaan keinussa itse vauhtia. Mies on kuullut jonkun ohikulkijan puhuneen läheisestä rivitaloneliön näytöstä, lähdemme kiertämään korttelia josko pääsisi asuntoa katsomaan. Kylttejä ei missään, kotona lehdestä löydämme ilmoituksen, hinta yli 300 000. Jep, eipä väliä vaikka ei päästy katsomaan.

Syön ja lähden pyöräretkelle. Hetken mielijohteesta lähden polkemaan lapsuusmaisemiini, siellä suunnalla ei ole pitkään aikaa tullut kuljettua vaikka se kaukana ei olekaan. Kaikki on muuttunut pieneksi ja vanhaan koulurakennukseen on tullut joku lisäsiipi. Pyörä pitää outoa ääntä, pitäisköhän se huoltaa? Polkeminen on kuitenkin yllättävän kevyttä. Näen ensimmäiset sinivuokot, ne ovat jo melkein lakastuneet. Ostan samalla reissulla ohuen pipon ja vuokraan illaksi leffan. Poikien nukkumaanmenoaika on nykyään klo 21, joten saatan ehkä jaksaa katsoa elokuvan loppuun.

Kotona on iltahassuttelu meneillään. Sauna on lämmin, myös pikku O pääsee ensimmäistä kertaa löylyihin. O tykkää siitä! Poikien nukahdettua katsomme elokuvan Coco avant Chanel. Melkein nukahdan mikä ei todellakaan ole elokuvan vika vaan saunan. Lopussa virkistyn ja pysyn hereillä lopputeksteihin asti miehen kuorsatessa. Hyvä, kaunis elokuva!

Se oli kiva sunnuntai.

2 kommenttia:

Mirva kirjoitti...

Ihanan kuuloinen ja näköinen sunnuntai. Minustakin Coco oli nimenomaan kaunis elokuva, vaikka juonesta en niin välittänytkään. Ja kauniit on ranteenlämmittimetkin sulla, aivan tosi upeat!

Mtäh, maksaako siellä rivitaloasunnot noin järkyttävän paljon, vai oliko kyseessä joku luksuskämppä? Hui kauhistus, me ei tulla varmaan ikinä omistamaan taloa sieltä päin...

Riikka kirjoitti...

No kyllä se aika luksus sai olla kun noin paljon maksoi. Mutta siis ihan "tavallisessa" talossa. Jos mulla olisi noin paljon rahaa, en kyllä ikinä sillä rivitaloasuntoa ostaisi! Kyllä rivarit kai keskimäärin täällä suunnalla on melkein puolet tuosta.