Ja sitten lopuksi on kuvia valkoisista kukista. Huoneesta joka on täynnä liljoja, ruusuja, preeriakelloja, orkideoita. Valkoisia kaikki.
Enpä arvannut miten raskas tästä lokakuusta tulisi. Raskaampi kuin mitä ennen olen kokenut. Olen valinnut isälleni arkun. Vaatteet hänen viimeiselle matkalleen.
5 kommenttia:
Osanotto. Voimia <3
Otan osaa.
Voimia sinulle. Teille kaikille. Auringonpilkahduksia päiviinne.
Ja kiitos tammenterhoista! Aino on niistä ikionnellinen!
Kiitos teille.
Ja kiva kuulla Mirva että terholähetys ilahdutti:)
tuo mikä tapahtuu vain yhden kerran elämässä on siis nyt kohdallasi totta. minä en vielä tiedä miltä tuntuu kun oma isä kuolee, mutta aavistus siitä on. lähetän voimaa suruusi.
Lähetä kommentti