maanantai 3. helmikuuta 2014

On ollut kylmä. Mutta onneksi on villasukkia (kolmetkin kerralla jalassa), ihana puusauna, varapatteri olohuoneen nurkassa, autossa lohkolämmitin, teetä ja kaurapussi.

Nyt vihdoin, helmikuun ekana, tuli luntakin. Aloititmme lumityöt. Tämä piha on onneksi nopeasti kolattu, paljon noeammin kuin haravoitu.



 





En ole kirjoittanut koko tammikuussa. Vieläkin on ollut päiviä kun olen todella surullinen. Väsynyt. Purskahdan itkuun keskellä Aleksanterinkatua, siellä missä kesällä käveltiin isän kanssa. Kun löydän toiselta kameralta juhannuskuvia.

Helmikuu tuo aina toivoa. Kotiin töistä lähtiessä on jo valoa, kaupassa myydään tulppaaneja ja viherkasvit työntävät uutta vihreää. Vaikka se lumi vasta tuli.

2 kommenttia:

Paula kirjoitti...

Voimia sinulle. Luin hieman alemmas tekstejäsi ja löysin surusi syyn, otan osaa. Onneksi on villasukkia ja pieniä poikia ja helmeilevää valoa ja toivoa että elämä jatkuu vaikka erilaisena, niin se jatkuu <3

Riikka kirjoitti...

Kiitos ja kiva kun kommentoit Paula!