Nyt se O:lle odotusaikana tekemäni villatakki on jo sopiva! Vähän jännitin ehtiikö talvi mennä ennen kuin poika on takin kokoinen, mutta onhan tätä talvea vielä. Ja mätsää niin kivasti noihin isoäidin villahousuihinkin.
Sitten siihen vielä villasukat, -tumput, toppatöppöset, kypärämyssy ja villalakki päähän, haalari päälle, jäykähkö haalarivauva makuupussin uumeniin ja taljaa ylle ja alle, sitten paketti vaunuihin. Vaunujen peite tuulensuojaksi ja harso aukon eteen. Näistä aineksista on onnistuneet päiväunet tehty. Hyvin maittaa uni jopa 17 asteen pakkasessa kuten tänään. Ei ole kuin vähän nenänpää vilpeä kun nyttyrä herää parin tunnin päästä. Vaikka hieman kyllästyttää kun tämän homman saa 3-4 kertaa päivässä tehdä, en silti luovu ulkonukutuksista ellei ole pakko.
Muutama päivä sitten lääkäri vauvaa tutkiessaan (tulehtunut ukkovarpaan kynsi, höh) ihasteli meidän kaikkien villavaatetusta. Sattui joka ikisellä olemaan lähes 30 vuotta vanhaa vaatetta päällä. Mulla se mummin kaapista löytynyt keskeneräinen - nyt toki valmis - villapaita, kummallakin pojalla jo mulle lapsena tehdyt villatakit. Oli kuulemma niin kivan persoonallisia. Samaa isomman poikasen villatakkia ihasteli optikkoliikkeen myyjä pari viikkoa sitten. Aloinkin miettiä onko tällainen villapukeutuminen katoavaa kulttuuria? Toisaalta neulominen ja neuleethan ovat viime vuosina olleet tosi trendikkäitä. Vaikka kuinka olisi helpompi pukea vauvallekin vaikka fleecehaalari, kyllä tykkään laittaa hänelle pehmoista ja lämpimämpää villaa. Ull. Wool. Woll. Tuskinpa ne fleecet sitä paitsi ovat enää kovin käyttökelpoisia 30 vuoden päästä.
2 kommenttia:
Islannissa kuulemma teinit /nuoret pukeutuu sellasiin norjalaisvillapaitoihin.. Just oli viikonloppuna puhetta aiheesta. Fiksuja tyyppejä!
Joo, kyllähän neuleet on nyt aika in. Mä oon kauhulla nyt viime päivinä katsellut miten teinit menee noilla legginseillä 25 asteen pakkasessa. Ei voi olla lämpimät!
Lähetä kommentti