keskiviikko 1. kesäkuuta 2011

Onnelliset tomaatit ja onneton vatsa

Nyt tekee tiukkaa pitää kiinni vuoden kirjojenostolakosta. Marjoja ja maskaraa olisi saatava, ja olen kirjaston varausjonossa vasta joku kolmaskymmenes. Tarttis muuttaa ruokavaliota, jättää leipä, ehkä viljat kokonaan pois. Tarttis neuvoja ja opastusta.

Siitä pääsemmekin parsapiirakkaan jota leivoin anopin syntymäpäiville, ohje täältä. Suosittelen! Parsa on ollut mulle aika vieras homma mutta tässä ainakin toimi hyvin eikä vaatinut erityisiä kikkailuja.


Oheen kuva ärsyttävästä markkinoinnista. Siis ihanko oikeesti, onnellisia tomaatteja? Kyllä luomutuottajatkin siis osaa.

3 kommenttia:

Merruli kirjoitti...

Samoille onnellisille olen naureskellut minäkin.Eihän ne ole edes vapaina ja villeinä kasvaneita ;o)

Sisko kirjoitti...

Onnelliset varmaan hyviä. Niitä onnellisia maalismunia olen ihmetellyt, eikös vastakohta ole onneton kaupunkilaiskana? Parsapiirakka oli namia!

Riikka kirjoitti...

Merruli: Taitaakin olla kokonainen tuotemerkki tuo "Onnelliset". Pikku huijausta silti mielestäni.

Sisko: Onnellisen kanan munat jotenkin vielä ymmärrän....vaikka onko ne kanat kertoneet onko onnellisia vai ei? Mutta kait vapaana kävellessä on keskimäärin onnellisempaa kuin törkeän pienessä häkissä. Mutta tomaateilla ei tietääkseni ole tunteita. Ihmisen ne kyllä tekee onnelliseksi, on niin makoisia:)