lauantai 5. marraskuuta 2011




Lokakuu näytti olevan hiljainen blogin kannalta. Oikeasti oli aika vauhdikas ja tapahtumatäyteinen kuukausi. Kaikkea hauskaa, yllättävää, mukavaa, tapaamisia ystävien kanssa. Sitten myös jonkin verran mielipahaa, rautalangasta vääntämistä, kiukuttelua ja äkäisiä puhelinkeskusteluja.

Viuhti oppii sanoja kovaa tahtia, yhdistelee niitä nyt jo parin-kolmen sanan jonoiksi: "iso auto", "Tiuhti ei saa", "piipaa-haukku". Piipaa-haukkuhan on tietysti mikä tahansa dalmatialainen. Jaa miksikö? No tietysti siksi että Palomies Samilla on dalmatialainen, palomiehellä on piipaa-auto ja palomiehen haukku on piipaa-haukku.

Sanotaan että kun kaksivuotiaan pituuden kertoo kahdella, saadaan aikuisena saavutettava pituus. Laskentakaavan perusteella meidän pikku Viuhdista tulee 190cm pitkä.


Lokakuussa myös tämä vauvelitukkapörrö siistiytyi pienen pojan tukaksi, Viuhtin kulmakarvat saatiin esiin ja otsatukan alta paljastui entistä hauskemman näköinen poika. Itse jätin noin kilon verran tukkaa kampaamon lattialle 3,5 tunnin session päätteeksi.

4 kommenttia:

Vilppumaan Erika kirjoitti...

Tosi kiva tukka :) Ja viimeisimmän bloggauksesi pohdinnat tuntuvat tutuilta. Kuljen monesti kaupungilla katsoen teinejä ja he katsovat minua, kuin muukalaista, joka tietysti heidänkaltaisilleen olenkin. En vain muista sitä. En siis koe olevani ihan teini kuitenkaan, olen mieluusti ns. aikuinen, mutta monet asiat teen toisin kuin muut ikäiseni, ja näytänkin ehkä erilaiselta, en nuoremmalta mutta erilaiselta. Tosin se tunne minulla on ollut aina.

Ovatko nuo tietyt odotukset itsessämme vai ulkopuolella? Nykyään osaan jo unohtaa ne ja olla vaan, mutta kyllä ne joskus nostavat päätään.

Mirva kirjoitti...

Ohhoh! Meille on tullut melkein samanlaiset tukat!

Minä ajattelin että koitan kirjoittaa vähemmän nyt. Sitten kävi ilmi, että eipä oikeastaan juuri sanomista olisi ollutkaan. Ihanan hidasta.

Mirva kirjoitti...

Tarkoitin siis että kirjoitan vähemmän blogiin. Viitaten siihen että sanoit että omalta osaltasi on ollut hiljaista.

Riikka kirjoitti...

Erika: En mäkään koe olevani teini, mut ehkä joku 22-vuotias. Siis se, mitä olin sen ikäisenä. Kyllä ne odotukset tulee sekä ulkopuolelta että itsestä. Ja molemmat aiheuttaa yhtä pahan paineen ajoittain.

Mirva: Joo, niinhän taitaakin olla:) Meneekö sullakin kiharaan? Mulla on lapset aiheuttaneet tukan kihartumisen, ja halusinkin leikata lyhkäsen tukan että kikkarat tulee paremmin esille. Sitäpaitsi on tää vaan niin helppo ja nopea hoitaa.

Mulla kirjoittamattomuus johtuu enemmän kiireydestä kuin hitaudesta, haluaisin kirjoittaa enemmän koska nautin siitä. Usein kyllä ei juuri sanottavaa ole.