Ihanaa kun tuli lunta. Tosin eilen aamulla oli pientä jännitystä saanko autoa liikkeelle ja onko työpaikan parkkialuettakaan aurattu. Lunta oli puoleen pohkeeseen kun aamulla lähdimme. Tuli ihan satumainen olo. Ei kuulunut mitään ääniä, lumelle ei oltu vielä tehty mitään ja oli tyyntä.
Kävimme tänään kokeilemassa "suksimista", kuten pikku hiihtäjä itse sanoi. Hyvin sujui! Itsekin haluaisin mennä, mutta jäällä ei näytä vielä olevan latua. Ja sitä lunta on paljon.
Tällainen talvi on mukavaa, mutta kevätkin on jo mielessä. Monella tapaa.
4 kommenttia:
Ihanan lumista sielläkin...löysin juuri kiintoisan blogisi ja ajattelinpa heti jättää kommentin :)
Hiihtämistä ajattelin minäkin lähteä kokeilemaan tänään koululaiseni kanssa, saapä nähdä, pysynkö perässä
echo, kiva kun kävit:) Hiihtäminen on mukavaa, kunhan ei tarvitse veren maku suussa repiä.
Keinut lumen alla on kivan näköiset.
Parasta runsaassa lumessa on minusta se miten se vaientaa äänet. Tulee sellainen pumpuliin kietoutuneen olo.
Violet, varmaan se runsas lumipeitto teki kaiken niin hiljaisen ja pysähtyneen oloiseksi perjantaiaamuna. Oli niin kaunista.
Lähetä kommentti