Näytetään tekstit, joissa on tunniste kokattua. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste kokattua. Näytä kaikki tekstit
keskiviikko 3. huhtikuuta 2013
keskiviikko 19. joulukuuta 2012
27
Kaikki kortit erilaisia, kaikki 27 jotka Tiuhti piirsi parissa illassa. Viuhti piirsi kaksi. Jokaisessa pieni tarina, kuten tonttu luistelemassa tai joulupukki kiitämässä reessään tähtitaivaalla, lapsia pulkkamäessä. Nämä olivat ehkä kaikkien aikojen hienoimmat kortit joita meiltä on lähetetty, melkein en raaskinut niitä lähettää pois.
Piparkakut lasipurkissa on liiankin houkuttelevia, joka ruoan jälkeen on saatava "yhdet pienet" jälkkäriksi.
Päiväkodissa oli ollut jouluateria, kaikki muu oli kuulemma hyvää, varsinkin klaavilohi, paitsi "se makea perunalaatikko ja sitten se eri maan ruoka jossa oli herneitä ja makaroonia". Italiansalaatti siis.
*************************************************************************************
Tuntuu siltä että otan tämän joulunalusajan jälleen liian raskaasti. En vaan osaa relata. Sitten kun se on niin helpottaa.
Tunnisteet:
kokattua,
lasten suusta
lauantai 24. marraskuuta 2012
Kivaa tavallista
Tiuhti kysyy päiväkodin portilla: "Äiti mitä ohjelmaa meillä on tälle illalle?". Minä vastaan: "Ihan kuule tavallista iltaohjelmaa, mennään kotiin ja syödään ja sellasta."
Mies ostaa kaupasta kyssäkaalin, on löytänyt sen kuitenkin. Aion tehdä tätä. Tuo myös Tiuhtille uuden upean polkupyörän, ostin sen 50 eurolla nettikirppikseltä. Sitä käydään porukalla ihailemassa varastossa ja pohdiskellaan vaihteiden käytön logiikkaa.
Leivotaan mustikkamuffinsseja, kokeilen myös teeleipiä täältä löytyneellä ohjeella. Niistä tuli liian hyviä, herkullisen juustoisia ja rapeita. Todella helppo ja nopea tehdä. Ainoa pehmeä leipä jota olen pariin viikkoon syönyt. Vatsaystävällinen leipä.
Pojat tiskaavat. Vesi ja saippua roiskuu. Pojat kiillottaa ja hankaa. Puhdasta tulee. "Äiti ei tarvi käyttää pesukonetta, me oltiin tiskikone!"
Tavallisen kiva torstai.
Tämä ihanuus ei ole kirppislöytö vaan Kädentaidot-messuilta ostamani himmeli, tai siis tuulikello kai oikeasti. Ainakin viisi vuotta olen jo ihaillut näitä Jaana Tuomiston taideteoksia ja vihdoin sain ostaa yhden omaksikin. Sitten kun mulla on se unelmien talo, hankin vielä samaa sarjaa kynttiläkruunun keittiönpöydän päälle.
Teippeihinkin vähän hurahdin.
Tunnisteet:
kirppulöydöt,
kokattua,
lasten suusta,
talounelmia
tiistai 9. lokakuuta 2012
Pojat kipeinä. Aikaa kirjoittaa blogiin kun lapset tuijottavat tv:tä. Aikaa tehdä huoltotöitä. Kastella kukat, pestä pyykkiä, kuurata vessan lattia, korjailla hajonneet lautapelilaatikot, leipoa omenakakku pakastimeen viikonlopun juhlia varten.
Omenakakku
250g voita
2,5 dl sokeria
4 munaa
4,5 dl vehnäjauhoja
1,5 tl leivinjauhetta
1 tl vaniljasokeria
2 tl kardemummaa
500g omenia
kanelia
Kuori ja viipaloi omenat. Sekoita keskenään kuivat aineet. Vaahdota voi ja sokeri. Lisää munat yksitellen voimakkaasti vatkaten. Lisää kuivat aineet taikinaan.
Levitä puolet taikinasta kakkuvuoan pohjalle. Levitä päälle puolet omenoista. Ripottele omenoiden päälle kanelia. Lisää loput taikinasta ja omenaviipaleista. Painele omenoita taikinan sisään. Ripottele pinnalle kanelia.
175 astetta noin 45 minuuttia (tarkista kypsyys tikulla!). Omenakakku on mehevimmillään parin päivän kuluttua leipomisesta mutta kuka sinne asti jaksaa odottaa?
Aikaa leikkiä pienemmän kanssa eläimillä ja pelata hiirenloukkua. Rauhoittelen isoveljeä että kyllä me varmasti ollaan terveitä pikkuveljen synttäreihin mennessä.
"Äiti mää haluan maksalaatikkoa!" Hyvä merkki.
"Äiti haluan syödä sen täällä sohvalla."
"Tuleeko joulu huomenna?" "Ei tule mutta kohta on sun synttärit."
PS Mistä helkkarista tuota pyykkiä tulee? Vaikka pesen ja pesen, ja pesen vielä, pyykkikorit ei tyhjene. Ja ne korit on isoja. Tää on ihan käsittämätöntä.
Omenakakku
250g voita
2,5 dl sokeria
4 munaa
4,5 dl vehnäjauhoja
1,5 tl leivinjauhetta
1 tl vaniljasokeria
2 tl kardemummaa
500g omenia
kanelia
Kuori ja viipaloi omenat. Sekoita keskenään kuivat aineet. Vaahdota voi ja sokeri. Lisää munat yksitellen voimakkaasti vatkaten. Lisää kuivat aineet taikinaan.
Levitä puolet taikinasta kakkuvuoan pohjalle. Levitä päälle puolet omenoista. Ripottele omenoiden päälle kanelia. Lisää loput taikinasta ja omenaviipaleista. Painele omenoita taikinan sisään. Ripottele pinnalle kanelia.
175 astetta noin 45 minuuttia (tarkista kypsyys tikulla!). Omenakakku on mehevimmillään parin päivän kuluttua leipomisesta mutta kuka sinne asti jaksaa odottaa?
Aikaa leikkiä pienemmän kanssa eläimillä ja pelata hiirenloukkua. Rauhoittelen isoveljeä että kyllä me varmasti ollaan terveitä pikkuveljen synttäreihin mennessä.
"Äiti mää haluan maksalaatikkoa!" Hyvä merkki.
"Äiti haluan syödä sen täällä sohvalla."
"Tuleeko joulu huomenna?" "Ei tule mutta kohta on sun synttärit."
PS Mistä helkkarista tuota pyykkiä tulee? Vaikka pesen ja pesen, ja pesen vielä, pyykkikorit ei tyhjene. Ja ne korit on isoja. Tää on ihan käsittämätöntä.
Tunnisteet:
kokattua,
lasten suusta
torstai 9. elokuuta 2012
Tiistaistakin muodostuu odotettua mukavampi...
Tunnisteet:
kokattua
tiistai 7. elokuuta 2012
torstai 14. kesäkuuta 2012
Kesäkuun alku
kesälätsä päähän
basilikat ruukkuun
lukemista hyllyyn
pinaattipasta+sipuli+kesäkurpitsa+kerma+basilika+suola+pippuri= hyvää
PS oli myös vatsatauti 4/4:llä perheenjäsenellä, miehen loma, elokuva Lumikki ja metsästäjä, tapaksia, Tiuhtin hyytävään veteen heitetty talviturkki ja Viuhtin itikanpistoksesta turvonnut naama
lauantai 28. huhtikuuta 2012
pinkki
puolukka-banaani-jogurtti
pastillipurkki
barbapapa
pääsiäistipun höyhen
pesuaine (hampaiden)
piraatti
piggy
tiistai 24. huhtikuuta 2012
Kuusi kynttilää
Kun täyttää kuusi on niin iso että saa lahjaksi rannekellon (jonka lukemista harjoitellaan vielä) ja lompakon jossa on rahaa (jota ei osaa vielä laskea). Voi lähteä kaverin (ja sen isän) kanssa ulos avain kaulassa, purojen ja patojen teko rannalla on hauskinta juuri nyt.
Synttäreillä tarjoiltiin kakkua tietysti, sitä koristi tulen ninja. Pullaa pikkuveljelle ja muillekin, kirjainkeksejä, dominokeksejä, lime-valkosuklaatorttua, ja päivänsankarin itse toivomia voileipiä. "Jotain suolastakin pitää olla" sanoi herra sokerihiiri, "vaikka kurkkuvoileipiä".
Kuusivuotiaana mennään neuvolatarkastukseen jo kouluterveydenhoitajalle. Se on aika jännittävää, pihassa isot möreä-ääniset pojat riehuvat ja on parasta ottaa äitiä kädestä kiinni. Ja se äiti miettii miten alakouluikäisillä on jo äänenmurros. Toisessa kädessä tiukasti reppu. Täti kyselee hassuja, kuten: "Miksi saippuaa ei voi syödä?" ja "Miksi silmälaseja käytetään?" ja pyytää sanomaan melkein mahdottomia sanoja kuten "kaktus". Kävellään takaperin viivaa pitkin ja hypitään yhdellä jalalla. Mitataan pituus 125,5cm ja katsotaan vaakaa, se näyttää 24,5kg.
Koululta kävellessä piha on täynnä vanhempia ja lapsia, tulevan syksyn ekaluokkalaisia. Onneksi meidän ei tarvitse vielä. Itku tulee pelkästä ajatuksestakin, äidille siis.
Tunnisteet:
kokattua,
lasten suusta
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)










