Raparperipiirakkaa omenapuun alla. Hikinen poika nurmikkotorkuilla peitto yllä. Vauvalla nurmikkoa suussa ja heinää varpaiden välissä. Linnulla on pöntössä pesä. Viisisataaseitsemänkymmentäkolme nenäliinaa. Nenä taitaa kohta irrota.
Tiuhtilla on kova isin ikävä. Viuhtilla vissiin sylipula.
Nyt hengitän syvään, uskallan avata parvekkeen ovenkin minuutiksi. Harvoin toivon sadetta mutta tänä aamuna olin siitä iloinen.
3 kommenttia:
Helle on ihanaa, mutta niin on sadekin, kunhan saadaan molempia sopivassa suhteessa!
Lasten kanssa kesäelämä on kyllä ihanan helppoa talven haalariruljanssiin verrattuna. Eipä onnistu peittopäikkärit tammikuussa.
Voi! Ihanat tunnelmat ja toinen väsähtänyt puun alla <3
Merruli: Tosiaankin on niin kivaa kun ei tarvi pukea (ainakaan niin paljoa)!
minja: :)
Lähetä kommentti