maanantai 11. lokakuuta 2010

Langanpäitä

Kurja edellinen viikko sai mukavan päätöksen kun jaksoimme sittenkin järjestää synttärijuhlat. Vieraat piristivät tylsän flunssailun jälkeen. Aamulla kun lauloimme päivänsankarille, hän tanssi onnittelulaulun tahtiin.

Minä ja Tiuhti yskitään edelleen, olisi nukuttu vielä mutta klo 6 Tiuhti aloitti yskimisen eikä nukkumisesta tullut enää mitään.

Aloin virkkaamaan pipoa Viuhtille. Voi olla että siitä tulee patalappu. Yhdestä kirjasta seuraan pipo-ohjetta, toisesta virkkauksen perusasioita, mikä onkaan pylväs ja muuta. Mutta mikään kirja ei kerro miten pitäisi tehdä kun joka kerros virkataan eri värillä, tarkoituksena siis käyttää jämälankoja, pitääkö lanka katkaista joka kerroksen jälkeen vai kuljetetaanko sitä jotenkin mukana? Miten? Kuka hullu ne kaikki langanpäät jaksaa päätellä? Kutominen on enemmän mun lajini kuin virkkaus mutta toi pipo olisi niin söpö.

On viimevuotinen kaulahuivikin vielä päättelemättä. Se sininen. Ja on muuten nyt tämän pipoyritelmän lisäksi kolme muuta työtä vaiheessa. Kaksi liian pientä vauvan kauluria tehtynä, toivottavasti ne menee edes tammikuussa syntyville ystävieni esikoisille.

Tuntuu että tästä päiväkirjasta on tullut pelkkää asioiden listausta ilman punaista lankaa. Vähän aloin miettimään oliko se eilinen synnytysaihe liikaa. Mutta nyt se on kirjoitettuna ylös, tai siis puhtaaksi viime vuotisten muistiinpanojen jäljiltä.


Mietin että missä on mun sisu? Täytynee seuraavaksi luettavaksi valita Väinö Linnan trilogia, luulisi siitä sisuhenkisyyttä tarttuvan. Noloakin että en ole juuri mitään suomalaisia klassikoita lukenut. Ei koulussa käsketty. Tuosta kuvasta päättelen että kirjahylly kaipaisi järjestelyä, jotain logiikkaa tai kosmeettista käsittelyä.

Elellään aikoja kun salamavaloa taas tarvitaan.

5 kommenttia:

Anna kirjoitti...

Pipon virkkaamiseen apua: lanka katkaistaan joka kerroksen jälkeen, mutta se virkataan mukaan seuraavan kerroksen silmukoiden sisään. Siis vain jätetään sinne silmukoiden sisään, ei virkata uuden langan mukana. hym. Miten sen selittäisi. Voin yrittää selittää muutenkin, jos tämä ei aukea.

Riikka kirjoitti...

Anna: kiitos, saman asian mulle selvitti eilen äitini:) En vaan tullut kysyneeksi että mites sitten noi lankojen aloituspäät? Ne roikkuu nyt tuossa työssä, täytyy varmaan ne sitten päätellä neulalla. Jos tosta nyt pipo tulee....vähän epäilyttää.

Anonyymi kirjoitti...

JOs lukisin TäällÄ pohjantähden alla niin luultavasti vain sisuuntuisin - muttei sillä tavalla mitä ajat takaa, luulen.

Mikä pakko niitä klassikkoja on lukea vasten tahtoa?;-)

Riikka kirjoitti...

piilomaja: Joo ei mitään saisi joutua pakolla lukemaan, enkä minäkään itseäni pakota jos en tykkää. On niin paljon kivaakin luettavaa jota ei elämänsä aikana ehdi lukemaan. Ihan siis haluaisin lukea noita klassikoita, ainakin haluan yrittää. Monilla muilla tuntuu olleen jo koulussa pakko lukea tietyt kotimaiset klassikot ja meillä ei niitä luettu ollenkaan. Tuntuu että jonkin sortin yleissivistys sillä saralla siis puuttuu. Ja olen minä jonkun kuullut tota trilogiaa kehuneenkin.

Anonyymi kirjoitti...

En mä sitä sano, voivat olla hyviäkin. Mua ei vaan kiinnosta, ainakaan nyt.
Meillä koulussa ei ollut pakko lukea kuin sitä saakelin Seitsemää veljestä. Sitq sitten luettiin ja näyteltiin ja mitä vaan.

Iltalukiossa olin peruskoulun jälkeen..en muista mitään kirjoihin liittyvää sieltä.