Edelleenkään en meinaa muistaa mitä teimme tällä viikolla, luulen tätä päivää torstaiksi ja kysyttäessä raksuttaa raksuttaa onko meillä huomenna jotain.
Tätä tässä tuumailen:
* Suunnittelemme suuresti syntymäpäiväkestejä seuraavaksi viikoksi. Ne on naamiaiset.
* Käyn kamerakurssilla, uudella sellaisella. Hoksasin harrastaa hengen ja ruumiin liikuntaa samalla kaupunkikäynnillä.
* Äänestin ensimmäistä kertaa ennakkoon.
* Leivoin lehmänläjäleipää, korvasin oliivit ja tomaatit siemenillä, kehujakin keräsin.
Lehmänläjäleipäohje tässä, Kaisalle:
50g hiivaa
6 dl lämmintä vettä
2tl suolaa
12 dl jauhoja (laitoin vehnää ja spelttiä)
pähkinöitä, aurinkokuivattua tomaattia, oliiveja, valkosipulia, chiliä, karkeaa merisuolaa TAI mitä kaapista löytyy siemeniä
Liuota hiiva veteen, lisää jauhoja jonkin verran, sitten mausteet ja loput jauhot. Taikina saa olla aika löysä. Kohota tunti, kippaa toiseen astiaan ja kohota toinen tunti. Touhuile tällä välin jotain kivaa mukavassa pikkumiesseurassa. Kippaa läjä pellille, levittele vähän kostutetuin käsin. Pinnalle merisuolaa (ei pakko). 200 astetta kunnes pinta on ruskistunut. Älä polta.
Sanottakoon vielä erikseen että alkuperäinen ohje on Ratula-ohjelmasta.
* Samasta ohjelmasta sain päähänpiston pojan pyörän parannusmahdollisuuksista.
* Päätin perustaa perjantaista pannaripäivän. Pojat puolsivat.
* Kuskasin kanakeittoa kavereille. Kuulin kuulumisia, uutisenkin.
* Ajattelin antaa olla. Sellaisten joita yritän väkisin ylläpitää. Ystävyyden, ja muidenkin. Aihe josta kirjoittaisin enemmän jos tämä ei olisi blogi.
Sitten tahdon deletoida tämän tekstin, tympii tekstin tyyli.
3 kommenttia:
Kiva tekstihän se oli :) Saako tota leipää tehdä niin, että viettää sen kohotusajan kivassa pikkuneitiseurassa?
No okei, joo saa. Ja eihän toi ohje ole mun alunperin vaan Anu Ratulan....eikun Harkin:D Tollaiset leipäreseptit on huippuja joissa ei tarvi vaivata tai muotoilla mitään.
Antaa olla -ajatuksia tulee minullekin toisinaan. Että miksi tekohengittää...
Lähetä kommentti