Tuulelta tuoksuva pyykki on edelleen paras tuoksu minkä tiedän.
Tämän viikon teema: tutit oravavauvoille. Täytyy olla hieman masokisti kun kesälomallaan ryhtyy tällaiseen muutokseen tempperamenttisen melkein kolmevuotiaan kera. Mutta ei tämä helppoa olisi ollut milloinkaan myöhemminkään, saati aikaisemmin, meidän Viuhtin kohdalla. Omankin toimintamallin muuttamiseen täytyy todenteolla keskittyä.
Kun huuto alkaa käydä sietämättömäksi, ei olekaan hiljennintä jonka sujauttaa huutavaan suuhun. Kun raivokohtaus on kestänyt maagiset 20 minuuttia, se ei lopukaan nyyhkyttämiseen tutti suussa, vaan kerää voimia yltyäkseen pahemmaksi ja jatkuu vielä toiset 20 minuuttia.
Mutta kyllä tämä vielä iloksi muuttuu, puoltoista vuorokautta olemme jo selvinneet ja positiivisiakin yllätyksiä on tullut. Onneksi heitimme kaikki tutit kerralla pois, muuten olisin kaivanut ne muutaman kerran jo esille.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti