Mies on poissa kotoa yön. Olen taas ihan orpona. En osaa mennä nukkumaan vaikka pitäisi, pojat herättää varmaan taas kuudelta, Viuhti sitä ennen ainakin pari kolme kertaa.
Harjoittelin syysauringossa valokuvausta, kotiläksynä on saada liike kuvaan. Valot ja varjot tekivät siitä vaikeaa. Tänään oli aurinkoista ja lämmintä, mittari näytti +7.
Viuhtin lempihommaa on katsella lintuja ulkona. Osaa tulla pöydältä alas jo itse. Nauraa eri tavalla kuin ennen, ihan Tiuhtin naurua.
Tiuhti teki isoäidin kanssa uuden puumiekan vanhan kadonneen tilalle. Syötiin kasvissosekeittoa ja vohveleita omenasoseella. Sosetta saatiin mukaankin. Sienirisottokuva on eiliseltä, tuli hyvää nyt kun jätti viinin pois. Ensimmäinen risottokokeiluni päätyi roskikseen sen happaman viininmaun takia.
Postilaatikkoon oli joku Aada-niminen tyttö tuonut 6-vuotissynttärikutsun. Me ei tunneta ketään Aadaa, kysyin Tiuhtiltakin, eikä hänkään tunne. Harmittaa sen jonkun puolesta joka jäi ilman kutsua.
2 kommenttia:
Hyvälle mielelle tulee tuosta ikkunasta katselevasta.. :) Eksyin blogiisi ja lukaisin tuolta synnytyskertomuksen vuoden takaa, hurjaa millaisella nopeudella sieltä onkaan tultu! Ihmeen rauhallisen näköisenä katselee vauhti-Viuhti ikkunasta.. ;)
Maiju toivottavasti eksyt toistekin! Tuo ikkunatuijottelu on Viuhtista niin kivaa, sinää tosiaan on aika rauhallisena ja jaksaa katsella ihan vaan puussa lenteleviä lintuja tai hyppivää oravaa:)
Lähetä kommentti