Parveke-elämä voi alkaa, tosin silmät on oltava selässäkin, tai ainakin oma takamus sen tuolin päällä jolle eräs kiipeää viuhdinnopeudella. Parvekekuvassa Viuhti on ylivalottunut, en osaa korjata sitä. Puut ovat muuttuneet kellertävänvihreistä vaaleanvihreiksi viikonlopun aikana.
Jotenkin olen viehättynyt näistä moniulotteisista kuvista, yllä näkyvässäkin on monta kerrosta. Minä ja lapsi parvekkeella, takanamme järvi, edessä kukat kahvimuki ja ikkunan takana olohuone jonka takaa loistaa valo ikkunasta toisella puolen taloa. Tulee mieleen kuvat jotka kohta kaksi vuotta sitten otin samaan tapaan parvekkeella. Tuo Sherlock Holmes -lakkinen myös kuvassa, mutta vielä parvekekaiteiden tai minkään muunkaan vaaranpaikkojen ulottumattomissa.
Ostin kolme äitienpäiväruusua, istutimme yhden hautausmaalle. Ruusulle kuoppaa kaivettaessa totesimme mullassa olevan paljon vanhoja juurakoita, Tiuhti kuuli omiaan, "vanhoja luurankoja". Hautausmaa on kaunis paikka. Voisin kulkea siellä tuntitolkulla lukien kiviä ja nimiä.
Tein välimeren kanapataa ja täyettyjä sipuleita, appelsiinikiisseliä. Kakkukahvit juotiin anoppilassa, sitten väänneltiin kakkumahat ylösalaisin Twister-pelillä. Tänään äitienpäivänä ei tarvinnut takkia. Parhaalta maistui aamuinen Tiuhtin tekemä jogurtti-banaani-mysli-annos sekä Viuhtin ja miehen leipomat mustikkamuffinssit.
2 kommenttia:
Minä pidän hautausmaista myös, jostakin kumman syystä, vaikka itse en ole sellaiseen päätymisen kannalla ollenkaan.
Siellä, mistä olen kotoisin, hautausmaa on paikka, jossa ihmiset kohtaavat. Niinpä usein vielä teininäkin olin vanhempieni mukana siellä istuttamassa kukkia, kastelemassa ja sen sellaista, kuuntelemassa "aikuisten" juttuja.
Samalla katselin kivistä kauniita vanhoja nimiä. Mietin, mitä niistä ottaisin lapselleni, missä järjestyksessä. Nyttemmin lapsihaaveet ovat jääneet, mutta muutaman nimiyhdistelmän muistan vielä. Yksi oli Sointu Katariina, vaikka äiti väitti Soinnun olevan miehen nimi.
Ilona: Kun odotin esikoistamme kävelin hautuumaalla usein (asuttiin Kalevankankaan vieressä) ja etsin sopivia nimivaihtoehtoja. Muuten olen elämässäni käynyt haudoilla harvoin eli jouluna. Aikaisemmin siellä ei ole ollut haudattuna mulle ketään läheistä. Olisko Sointu sekä naisen että miehen nimi? Mun muistaakseni mulla oli Sointu-niminen ope ja se oli mies.
Lähetä kommentti